Kannattaako Mikon silittää?
Mikko teki tori.fi:stä löydön: 2,2 kW silitysasema 35 eurolla. Kun paita on rypistynyt ja pörssisähkön ilta-hinta huitelee yli 25 sentissä, Mikko jää miettimään – kannattaako silityksen lykätä halpaan tuntiin, vai onko se niin pieni kuluttaja ettei ajoittamisella ole väliä? Lasketaan.
Mikä silitysasema oikein on?
Silitysasema on tehokkaampi serkku tavalliselle silitysraudalle: erillisessä säiliössä kiehutetaan vettä paineelliseksi höyryksi, joka suihkuaa raudasta vaatteen läpi. Höyryntuotto vaatii tehoa – nimellisluvut ovat 2,0–2,7 kW, eli reilusti enemmän kuin perinteisessä raudassa (1,0–1,5 kW).
Käytännössä asema ei vedä nimellistehoaan koko ajan. Höyryelementti pulssittaa lämpötilan säilyttämiseksi, joten todellinen keskiteho on usein noin 50–70 % nimellisestä. 30 minuutin silitysrupeamassa Mikon 2,2 kW:n laite kuluttaa karkeasti 0,6–0,8 kWh. Käytetään laskuissa pyöreää 0,75 kWh per rupeama.
Paljonko Mikon silittäminen maksaa?
Yksi 30 minuutin silitysrupeama (0,75 kWh) eri pörssihinnoilla, ALV mukaan:
- Halvin yötunti (3 snt/kWh): 0,75 × 0,03 ≈ 2,3 senttiä.
- Tavallinen päivä (10 snt/kWh): 0,75 × 0,10 ≈ 7,5 senttiä.
- Iltahuippu (25 snt/kWh): 0,75 × 0,25 ≈ 19 senttiä.
- Pakkashuippu (50 snt/kWh): 0,75 × 0,50 ≈ 38 senttiä.
Edes tavallisen päivän halvimman ja kalleimman tunnin välinen ero per rupeama on alle 20 senttiä. Vasta pakkashuipuilla absoluuttinen erotus alkaa pyöriä kymmenissä senteissä.
Kannattaako Mikon ajoittaa?
fiksusähkön peukalosääntö on selvä: jos siirtämisestä saatava säästö on alle 50 senttiä, ajoittaminen ei käytännössä ole vaivan arvoista. Silitysasema osuu juuri tähän rajatapaukseen:
- Tavallisena päivänä yön ja illan välinen ero per rupeama on noin 15 senttiä – ei kannata.
- Pakkashuipulla ero halvimpaan yötuntiin voi olla 35–40 senttiä per rupeama – jo lähellä rajaa.
- Jos Mikko silittää kerralla isomman pinon (tunti = 1,5 kWh tai pari tuntia putkeen), kynnys ylittyy helpommin – tällöin pakkashuipun siirtäminen yöhön voi olla jo yli euron arvoinen.
Käytännön johtopäätös: tavallisena talvi- tai kesäpäivänä silitä silloin kun sinulle sopii. Vasta kun fiksusähkön etusivulla illan tuntihinnat ovat selvästi yli 30 snt/kWh, pinon siirtäminen aamuyöhön on muutaman euron lisämatkan arvoinen.
Mitä muut samanaikaiset laitteet kuluttavat?
Mikko huomaa myös, että silityksen aikana televisio on auki ja puhelin laturissa. Kuinka paljon ne lisäävät laskuun?
- Älypuhelimen lataus täyteen (akku ~17 Wh): 0,017 kWh. Tavallisella 10 snt/kWh hinnalla noin 0,17 senttiä – viidesosa sentistä. Yksi silitysrupeama vastaa kustannukseltaan noin 45 puhelimen latausta.
- Moderni 55" LED-televisio (n. 100 W): 30 minuutin katselu = 0,05 kWh. Tavallisella hinnalla 0,5 senttiä. Silitysrupeama maksaa noin 15 kertaa sen verran.
- Kannettava tietokone (n. 50 W): 30 min ≈ 0,025 kWh ≈ 0,25 senttiä. Silitysasema vetää saman energian noin puolessa minuutissa.
Toisin sanoen silityksen rinnalla pyörivät pienlaitteet ovat kustannusmielessä olemattomia. Jos Mikko haluaa oikeasti säästää sähkölaskussa, hänen ei kannata miettiä televisiota tai puhelinta – ne ovat marginaalia. Itse silitysasema on koko illan suurin kuluttaja.
Käytännön vinkit Mikolle
- Silitä kerralla pino paitoja sen sijaan että lämmittäisit aseman moneen kertaan viikossa. Lämmitysjakso vie 1–2 minuuttia täydellä teholla joka kerta.
- Tarkkaile vain pakkasten ilta-huippuja. Muulloin ajoituksen miettiminen on toisarvoista.
- Pidä asema asetuksessa "Eco" jos laitteessa sellainen on – tämä vähentää keskitehoa 20–30 %.
- Älä jätä laitetta turhaan päälle tauoilla. Stand-by:ssä se vetää edelleen lämmitykseen muutaman watin.
fiksusähkön etusivulla näet ilta-aikojen hintapiikit yhdellä silmäyksellä. Voit myös kysyä neuvojalta: "Kannattaako siirtää silitys (2,2 kW, 30 min) tästä illasta yöhön?" – saat suoran euromääräisen vastauksen.